Cosplay

Mitä
Yksinkertaisuudessa cosplay on jostain lähdemateriaalista peräisin olevan hahmon kopiointia ja eloon tuomista. Suomessa cosplay-sana tuo ensimmäisenä mieleen pukeutumisen hahmoiksi, jotka ovat peräisin japanilaisesta animaatiosta tai sarjakuvista. Näiden, yhdessä muun japanilaisen populaarikulttuurin, kuten musiikkiartistien, cosplayaaminen onkin hyvin suosittua. Varsinkin viime vuosina ovat kuitenkin länsimaiset sarjakuvat, elokuvat, animaatio ja pelit nostaneet suosiotaan suomalaistenkin cosplayaajien keskuudessa. Olemme viime vuosina saaneet nähdä niin Jack Sparrown, Charles Chaplinin kuin ihmisversion Roope-sedästäkin.

Cosplay-sanan juuret ovat ehkä japanissa [kosupure = costume play = pukuleikki], mutta varsinainen tekeminen on lähtöisin, mistäs muualtakaan, kuin Amerikasta. Vaikka cosplay on 2000-luvulla kasvanut räjähdysmäisesti kaikkialla maailmassa, ensimmäinen cosplay tiettävästi nähtiin ensimmäisessä worldconissa vuonna 1939 Forest J Ackermanin päällä. Viitisenkymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 1984, Nobuyuki Takahashi vieraili samaisessa scifi conissa Los Angelesissa ja pukuilijoiden tehtyä häneen vaikutuksen, kirjoitti mm. näistä japanilaisiin scifilehtiin käyttäen ensikertaa termiä kosupure.

Miten
Cosplayn yleisin muoto Suomessa lienee puvun tuottaminen itse ja siihen pukeutuminen. Tämä ei kuitenkaan ole se ainoa tapa olla mukana cosplay harrastuksessa. Yhä useammat pukuilijat ovat huomanneet viihtyvänsä paremmin kameran toisella puolella ja siirtyneet kuvaamaan pukuilijoita. Toiset taas pitävät pukujen tekemisestä ja tekevät näitä muille – kun taas jotkut eivät pidä pukujen tekemisestä lainkaan, mutta niiden pitämisestä kyllä. Suurinosa pukuilijoista on todennäköisesti aloittanut harrastuksensa ensin ihastelemalla toisten pukuja – toisin sanoen cosplayta voi harrastaa myös kotisohvalta seuraamalla omia lempi cosplaytaitelijoitaan.

Vaikka puku onkin se mistä cosplayssa lähdetään liikkeelle, ei se kuitenkaan vielä riitä. Valmis cosplay tarvitsee puvun, peruukin, mahdolliset aseet, korut ja muut propit [props = rekvisiitta] sekä meikin. Parhainkin puku ja taidoikkainkin meikki on vasta alkua – vielä puuttuu se hahmon henkiin herättäminen. Tämä tulee omaksumalla hahmolle ominaiset ilmeet, eleet ja asennot. Cosplayssakin on metodinäyttelijöitä, jotka puvun päälle pistettyään muuttuvat kyseiseksi hahmoksi kunnes puku riisutaan pois. Suurinosa suomalaisista cosplay harrastajista kuitenkin omaksuu hahmon olemuksen ainoastaan kuvaustilannetta varten. Mistä päästäänkin hyvin cosplayn loppusilaukseen. Cosplayn tuottaminen ilman photoshoottia [nk. kuvasessio] on kuin tekisi elokuvan ilman, että sitä levittäisi. Tai jättäisi sen pois DVD-levityksestä. Täydellisesti kopioidun ja eloon tuodun hahmon viimeinen silaus onkin siis hyvät kuvat.

Kuulostaako kamalan monimutkaiselta? Ei hätää. Aivan kuten missä tahansa muussa taiteen tai harrastuksen lajissa, kukaan ei ole seppä syntyessään. Kaikkien osien taitamisen oppiminen kestää varmasti vuosia ja täydellisyyteen pääsee ehkä vasta vuosien harjoituksen jälkeen – jos koskaan.

Milloin
Cosplayn voi aloittaa milloin tahansa. Jos ei oteta mukaan vauvacossaajia, jotka lienevät enemmän ”proppeja” kuin cosplayaajia, nuorimmat alan harrastajat lienevät esikouluikäisiä. Myöskään yläikärajaa ei ole ja suosittu tytär-isoäiti cosplay onkin Miyazakin Howl’s Moving Castlesta tuttu Sophia ja Hauru. Cosplay onkin mitä mainioimpia perheharrastuksia. Puvut syntyvät yhteistyönä äidin ja isompien tyttöjen hoitaessa ompelun, pienten lasten auttaessa maalausten ja muiden sorminäperrysten kanssa, kun taas isä ja isot pojat sahaavat ja veistävät puusta miekkoja. Harrastuksen edetessä sukupuolisidonnainen työnjakokin saa todennäköisesti väistyä ja pojat ompelevat siinä missä tytöt sahailevatkin.

Missä
Suomessa cosplayn esilletuonti on yleisintä coneissa [con = convention = konferenssi]. Cosplayn kohdalla suurimpia tällaisia Suomessa ovat japanilaisen populaarikulttuurin konferenssi Desucon ja Animecon, roolipelien ja japanilaisen animaation konferenssi Tracon, roolipelien konferenssi Ropecon sekä scifi ja fantasiakonferenssi Finncon. Silloin tällöin cosplay harrastajia pukuineen näkee myös erilaisilla messuilla, ensi-illoissa ja harrastajien tapaamisissa. Lisäksi cosplayta harrastetaan ilman tällaisia julkisia esiintymisiä, jolloin cosplaysta otetut kuvat julkaistaan esim. Deviantartissa, cosplay.comissa, worldcosplayssa tai omissa blogeissa ja facebook sivuilla.

Miksi
Cosplay on taidelaji siinä missä maalaaminen tai näytteleminenkin. Kuten kaikissa taidelajeissa, cosplayssa on kyse ennen kaikkea itsensä ilmaisemisesta. Tämän lisäksi cosplayhin kuuluu monenmoisia kädentaitoja, luovaa ongelmanratkaisua sekä sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Cosplayn avulla pääsee kokeilemaan monenlaisia saappaita ja tutustuu hyvin monenlaisiin ihmisiin. Vaikka cosplayn perimmäistarkoituksena on tehdä mahdollisimman tarkka jäljennös alkuperäisestä, on kyse aina kuitenkin tulkinnasta.

Miksi ei
Kaikilla harrastuksilla on huonot puolensa, niin myös cosplaylla.  Cosplayn varjopuoliin kuuluvat monet esiintymisalojen varjopuolet kuten ulkonäköpaineet, esineellistäminen sekä oman identiteetin/cosplay-hahmon rajan häilyminen. Myös monia muita taiteenaloja vaivaava perfektionismi vaivaa myös osaa cosplay harrastajista ja conien aiheuttamat deadlinet aiheuttavat monille työntäytteisiä päiviä ja unettomia öitä. Myös rahaa saa harrastukseen helposti uppoamaan toista tuhatta vuoden aikana.

Cosplay Finlad Tour
Cosplay.fi – suomalaisten cosplay harrastajien keskustelufoorumi
Suomen cosplay harrastajat Facebook-sivu
Cosplay.com
WorldCosplay
Cosplay Community Site CURE

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s